2019 Jäsenkyselyn tuloksiaNäytä alasivut

2019 Jäsenkyselyn tuloksia

4.9.2019

Palkkauksen parantaminen, työterveyshoitajan työn näkyvyyden sekä arvostuksen kasvattaminen ovat jatkossakin liiton kärkitehtäviä

Teemme joka toinen vuosi suuremman palkka- ja työsuhdeasioita kattavan jäsenkyselyn ja sen lisäksi muita pienempiä teemakohtaisia kyselyitä.

Tietoja vastaajista

Vastausprosentti oli 31. Suurin osa vastaajista on ollut työelämässä 10-19 vuotta. Vastaajien kokemusvuodet ovat pikkuhiljaa nousseet vuodesta 2012. Työsuhteen laatu oli vakituinen kokopäivätyö 89 prosentilla. Lähes kaikki (97%) työskentelivät toistaiseksi voimassa olevalla työsuhteella ja loput olivat (äitiysloman tai hoitovapaan) sijaisuksia. Työterveyshoitajien työllisyystilanne on hyvä. Vastaajissa ei ollut työttöminä.

Tehtävänimikkeet ovat pysyneet suhteellisen samanlaisina vuosien varrella. Suurin osa vastaajista (79 %) on työterveyshoitajia. Vastaavan ja johtavan työterveyshoitajan nimikkeiden määrä on laskenut edellisestä kyselystä 17 prosentista 11 prosenttiin. Muut tehtävänimikkeet ryhmässä oli suuri hajonta.

Vastaajat jakaantuivat eri työehtosopimusten piiriin seuraavasti: Terveyspalvelualan tes 60 % vastaajista, KVTES 20 %, AVAINTES 9 %, Valtion Virkaehtosopimus 3 % ja muut työehtosopimukset 6 %. Työehtosopimuksen ulkopuolella oli 3 %. Vastaajissa oli enemmän yksityisellä sektorilla työskenteleviä kuin vuonna 2017. Tämä vastaa jäsenistön työnantajissa tapahtunutta muutosta.

Palkkaus

Taulukossa 1 on esitelty kokoaikaisten työterveyshoitajien kokonaispalkkoja vuosilta 2010 – 2018. Heidän kokonaispalkkansa on vuoden 2019 maaliskuussa 2989 e/kk ja koko vastaajajoukossa keskimäärin 3172 euroa. Suurimmalla osalla vastaajista (76 %) kokonaispalkka on 2500 – 3999 euron välillä. Vastaajien keskipalkka on työterveyshoitajien joukossa noussut 56 euroa kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna ja koko vastaajajoukon keskipalkka laskenut 32 euroa. Tämä selittyy huonon taloustilanteen vuoksi tehdyistä maltillisista palkkaratkaisuista, sekä suuresta eläköitymisestä. Tänä vuonna kyselyyn myös osallistui 4-5% työterveyshoitajia, jotka ovat vasta uransa alussa.
 

Taulukko 1. Työterveyshoitajien kokonaispalkka

Työsuhde-edut ja tulospalkkiot eivät kompensoi surkeaa palkkatasoa. Palkan lisäksi 79 prosenttia vastaajista saa muita työsuhde-etuja. Yleisimpiä etuja ovat kulttuuri- ja liikuntasetelit (85 %) sekä lounassetelit (38 %). Lisäsi palkkaa voi nostaa tulospalkkio. Tosin pääosa vastaajista (64 %) ei ole saanut tulospalkkioita vuoden 2018 aikana. Mikäli tulospalkkiota on maksettu, niin yleisimmin palkkio on tasolla 500 – 1999 euroa vuodessa tai 100 – 200 euroa kuukaudessa.

Joustava työaika on käytössä pääosalla vastaajista (87 %). Joustava työaika mahdollistaa oman työn suunnittelun ja auttaa työssä jaksamisessa, mikäli jousto tapahtuu molempiin suuntiin. Lisäksi yli puolella vastaajista (52 %) on mahdollisuus tehdä etätyötä, joka osaltaan auttaa jaksamaan.  

Asiakasyritysten ja asiakkaiden määrä

Vastaajista lähes neljänneksellä (21 %) on 11-50 asiakasyritystä, neljänneksellä (26 %) 51-100 ja 2 prosentilla yli 200 yritystä. Kymmenellä prosentilla ei ole lainkaan asiakasyrityksiä (sama taso kuin 2017). Tämä kertoo työterveyshuollossa toimivien moninaisista nimikkeistä ja tehtävänkuvista. Ne, joilla ei ole asiakasyrityksiä toimivat muun muassa esimiestehtävissä, päivystäjinä, työhyvinvointikoordinaattoreina tai ensiapukouluttajina. Myös asiakasmäärät jakautuvat; puolella vastaajista (49 %) on 601 – 1200 henkilöasiakasta, mutta myös ääripäitä löytyy; 4 prosentilla on 0-300 henkilöasiakasta ja 6 prosentilla yli 1800. Taso muuten sama kuin 2017, mutta silloin oli 0-300 asiakasta omaavia 13 %, nyt laskenut puoleen.
 

Kuvio 1. Asiakasyritysten määrä

Kuvio 2. Henkilöasiakkaiden määrä

Mikä olisi kohtuullinen asiakasmäärä?

Asiakkaiden ja asiakasyritysten määrä saatiin kyselyssä linkitettyä niihin vastaajiin, joiden mielestä työ on liian kuormittavaa. Näiden tietojen pohjalta laadimme asiakasmääriä koskevan suosituksen.

Työn kuormittavuus ja epäasiallinen käytös

Sopiva (ei liikaa eikä liian paljon) määrä kuormitusta oli vain 16 prosentilla vastaajista. Noin kolmasosa vastaajista (31 %) koki työn kuormittavan paljon tai liikaa (kuvio 3). Työn sisällön koki kuormittavana 56 % vastaajista. Työn sisällössä kuormittaa työn laaja-alaisuus, tulostavoitteet, jatkuva uuden oppiminen ja muutos, kiire, sähköiset järjestelmät, asiakasmäärät, vaativat asiakkuudet ja psyykkinen kuormitus, johon sisältyi osaamisen ja perehdytyksen puute sekä huono johtaminen ja organisointi. Lisäksi mainittiin mm. esimiesasema, talousosaaminen ja epätasa-arvoinen kohtelu.
 

Kuvio 3. Työn kuormittavuus

Epäasiallista käyttäytymistä omalla työpaikallaan koki 15 % vastaajista. Eniten mainintoja avovastauksista kohdistui siihen, että esimies kohtelee epätasa-arvoisesti ja toisena tuli kiusaaminen / ristiriidat kollegojen kanssa.

Osallistuminen lakisääteiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen (vähintään 7 päivää) edellisen vuoden aikana

Lakisääteiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen oli vuoden 2015 kyselyssä osallistunut asetuksen mukaisesti yli puolet vastaajista. Vuoden 2017 kyselyssä prosentti oli painunut kolmasosaan (35 %). Vastaajista jopa 36 % raportoi, ettei ole osallistunut lakisääteiseen koulutukseen lainkaan edeltävän vuoden aikana. Vuoden 2019 kyselyssä koulutuspäivien määrä on jälleen noussut, mutta edelleen huonolla tasolla: Neljännes (25 %) osallistuu asetuksen verran eli 7 pvää vuodessa, yli puolet (57 %) on käynyt 1-6 päivänä vuodessa ja noin viidesosa (19 %) ei ole käynyt yhtään ammatillista täydennyskoulutuspäivää vuoden 2018 aikana. Hienoa, että nolla päivää kouluttautuneiden määrä on vähentynyt, mutta on erittäin huolestuttavaa, että asetus ei toteudu. Kouluttautuminen on hyvin tärkeää, jotta osaaminen ylläpidetään jatkuvasti ja vauhdilla muuttuvassa toimintaympäristössä.

Työtaisteluvalmius

Alkamassa on jälleen haasteellinen työmarkkinasyksy. Neuvottelukierros on käynnistymässä ja neuvotteluja hankaloittavat taustalla vaikuttava kiky-sopimus, talouden laskusuhdanne ja siirtyminen keskitetyistä sopimuksista liittokohtaisiin neuvotteluihin. Jäsenten työtaisteluvalmiutta saatetaan tarvita. Kyselyn perusteella työtaisteluvalmiutta löytyykin (Kuvio 4). Vastaajista kolme neljäsosaa 74 % olisi valmis työtaisteluun, mikäli palkkauskysymyksissä ei päästä sopimalla neuvottelutulokseen. Myös vuosilomapäiviin kajoaminen saisi yli puolet (52 %) vastaajista osallistumaan työtaisteluun. Neuvottelujen tukitoimiksi n. 60 % vastaajista olisi valmis osallistumaan ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon ja 42 % lakkoon.  
 


Kuvio 4. Asiat, joiden puolesta olisi valmis työtaisteluun.

Onko tarvinnut liiton apua edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä?

Vastaajista reilu neljännes (26 %) on kaivannut liiton apua edunvalvontakysymyksissä edellisen kahden vuoden aikana. Avun tarvitsijoita on ollut melko tasaisesti eri sopimusaloilla: AVAINTESsin (32 %), Terveyspalvelualan työehtosopimuksen (29 %) ja Kvtessin piirissä (26 %). Pääosa (71 %) on kääntynyt ongelmansa kanssa järjestöpäällikön puoleen, kolmannes (30 %) on hakenut apua luottamusmieheltä, 12 % paikallisosaston johtokunnan jäseneltä ja 7 % muualta esim. työkaverilta. Osa on kääntynyt useamman kuin yhden tahon puoleen. Suurin osa (68 %) oli tyytyväinen saamaansa apuun vaikka 12 % ei ollutkaan tyytyväinen lopputulokseen. Kolmasosa vastaajista ei osannut arvioida tyytyväisyyttään ja 2 % oli tyytymättömiä. 

Jäsenedut

Vastaajat arvostivat eniten sellaisia jäsenetuja, jotka liittyivät ammattiliiton ydintoimintaan. Lähes kaikki vastaajat (93 %) kokivat, että ansiosidonnainen työttömyysturva on kiinnostava tai erittäin kiinnostava jäsenetu, oikeusturvavakuutusta piti kiinnostavana tai erittäin kiinnostavana 87 % ja työsuhdeneuvontaa 86%. Myös Työterveyshoitaja-lehti, verkostoituminen ja koulutus koettiin tärkeinä. Paikallisosaston toimintaa piti kiinnostavana tai erittäin kiinnostavana 54 %, lehteä 68 % ja luentopäiviä 59 %. Muut alennukset ja jäsenedut saivat 37 % kannatuksen. Noin kolmannes vastaajista piti vakuutus ja pankkietuja (37 %), kalenteria (30%) tai uusia urapalveluita (29 %) kiinnostavina tai erittäin kiinnostavina jäsenetuina. Jäsenetujen arvostus on säilyttänyt edellisessä kyselyssä todetun tärkeysjärjestyksensä. 

Mitä liiton kanavia seurataan?

Pääosa vastaajista (94 %) seuraa liittoa lukemalla Työterveyshoitajalehteä. Toiseksi seuratuin media oli sähköinen uutiskirje (74 %). Noin puolet (53 %) kertoi seuraavansa liittoa paikallisosaston tilaisuuksien ja tiedotteiden avulla ja nettisivuja kertoi seuraavansa 35 %. Liiton sosiaalisen median kanavien seuranta on kasvanut. Vuonna 2015 vain 12 % vastaajista kaipasi tietoa liitosta somen kautta, vuonna 2017 somen seuraajiksi tunnistautui 26 % ja vuonna 2019 kolmannes (34 %).

Mitä liitolta odotetaan seuraavan 2. v aikana

Palkkauksen parantaminen, työterveyshoitajan työn näkyvyyden sekä arvostuksen kasvattaminen ovat jatkossakin liiton kärkitehtäviä. Lisäksi liitolta kaivataan vaikuttamista ja näkyvyyttä edunvalvontakysymyksissä.

Lämpimät kiitokset kaikille vastaajille.