Minun työni - Tutustu työterveyshoitaja Ariin ja hänen työhönsä

12.5.2020

Minun työni -juttusarjassa tutustutaan työterveyshoitajiin ja heidän työhönsä. Esittelyssä on Mehiläisen Lappeenrannan yksikössä työskentelevä Ari Pöntinen.

Miten sinusta tuli työterveyshoitaja?

Olen pohjakoulutukseltani sairaanhoitaja. Edellisessä työssäni tuli mahdollisuus lähteä kouluttautumaan työterveyshoitajaksi. Pätevöitymiskoulutuksen aikana heräsi ajatus aiempaa työtä laajemman kentän työterveyshuoltotyöstä ja nykyinen työni sisältää aiempaa enemmän myös käytännön vastaanottotyötä, joka on mahdollistanut muutaman vuoden aikana kattavammin työterveyshuollon substanssin haltuun ottamisen. Työterveyshuollossa kiinnosti työn monipuolisuus, sekä toisaalta vaikutusmahdollisuudet työntekijöiden työkyvyn tukemiseen ja kahtalaisten asiakkaiden (sekä yritykset, että työntekijät) palvelemiseen.

Kerro lyhyesti jotain itsestäsi

Olen 40-vuotias terveydenhoitaja YAMK. Minulla on lisäksi lähihoitajan, sairaanhoitajan, ammatillisen opettajan, sekä ensiavun ja terveystiedon kouluttajan pätevyys. Asun vaimoni kanssa Etelä-Karjalassa, ja käyn töissä Lappeenrannassa vajaan 50 km päässä kotoa päivittäin. Olen työskennellyt ennen reilun kolmen vuoden työterveyshuollon työtä erilaisissa terveydenhuollon tehtävissä; henkilöstöpoolin sairaanhoitajan työssä eri terveys- ja sosiaalialan yksiköissä, asevelvollisten terveydenhuollossa ja kotihoidossa, sekä lyhyen aikaa psykiatrian puolella ja avoterveydenhuollossa.

Kerro meille, missä työskentelet ja mitä työhösi kuuluu?

Työskentelen Lappeenrannan Mehiläisessä työelämäpalveluissa. Käyn myös ajoittain Imatran toimipisteessä töissä. Alueellamme työskentelee 7 muuta työterveyshoitajaa. Asiakaskuntani koostuu eri kokoisista yrityksistä yksinyrittäjistä valtakunnallisten asiakkuuksien työntekijöihin eri aloilta. Minulla on asiakkaina mm. kuljetus-, rakennus-, maarakennus-, kaupan-, ravitsemusalan, sekä erilaisissa hallinto-, asiantuntija- ja johtotehtävissä työskenteleviä asiakasyrityksiä. Lisäksi toimin muutaman asiakasyrityksen osalta valtakunnallisena (koordinoivana) työterveyshoitajana, sekä suuressa valtakunnallisessa asiakkuudessa alueen koordinoivana työterveyshoitajana. Työhöni sisältyy kaikki työterveyshoitajalle kuuluvat tehtävät vastaanottotyöstä asiakasvastuullisen työterveyshoitajan tehtäviin merkittävässä osassa asiakkuuksia. Työhöni kuuluvat lisäksi ensiapukoulutukset, sekä rokotusvastuuhoitajan työtehtävät sisältäen myös lasten ja matkailijoiden rokotukset.

Mikä työssäsi on parasta? Mitä haasteita koet työssäsi olevan?

Parhaita puolia työssäni on juurikin aiemmin mainittu asiakkaiden kahtalaisuus – parhaimmillaan olla mukana tukemassa asiakasyritysten strategisia tavoitteita ja ydintoimintaa työterveyshuollon keinovalikoiman avulla – unohtamatta toki edelleenkään yksittäisen työntekijäasiakkaan auttamista ja tukemista omissa tilanteissaan. Lisäksi koen työterveyshoitajan työn tuovan samalla aitiopaikan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän seuraamiseen niin yleisesti kuin alueellisestikin. Vaikka yritysyhteistyö onkin ajoittain haastavaa, on erittäin palkitsevaa nähdä nykymittapuulla pitkäjänteisen työn tuomia tuloksia ja yhdessä asiakkaan kanssa saavutettua hyvää yhteistyötä ja yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin pääsemistä.

Edellisten lisäksi parasta työssäni ovat hyvä työyhteisö, sekä luonteva yhteistyö ja saman tavoitteen eteen työskentely eri ammattiryhmien välillä. Olen työskennellyt terveydenhuollossa yli 20 vuotta ja nähnyt aiemman työni luonteen takia paljon eri työyhteisöjä; nykyisessä yhteisössä vallitseva aito yhteistyö ja positiivinen, hyvä yhteishenki ovat parhaimpia, joita olen kokenut.

Haastavaa on myös työn pirstaleisuus ja itsestä riippumattomien aikataulujen yhteensovittaminen, sekä asiakkaiden tarpeiden keskittyminen tiettyihin vuodenaikoihin. Lisäksi koen ajoittain haastavana perustella asiakkaille tekemiemme suositusten tai työkyvyn tukitoimiehdotusten tarvetta – yhteisen näkemyksen ja ymmärryksen saavuttaminen siitä, mikä tukitoimi/työn muokkaus asiakasta hyödyttäisi työssään eniten ja mitä tämä edellyttäisi työntekijäasiakkaan työnantajalta vaatii ajoittain runsaasti työtä.
Toisaalta haastaviin tilanteisiin koen Mehiläisen nykyiset sähköiset työkalut niin yritysyhteistyön kuin työkyvyn ja varhaisen tuen mallien toteuttamiseen hyviksi ja työterveyshuollon perusprosessit hyvin hiotuiksi, mikä auttaa taklaamaan mainittuja odotusten, työn pirstaleisuuden ja ajankäytön haasteita erinomaisesti.

Mistä haaveilet työurallasi?

En oikein tiedä, haaveilenko varsinaisesti työuralla mistään erityisestä – enemmän koen työn asiaksi, jossa asetetaan tavoitteita. Työ on minulle ollut aina muutakin kuin ”vain työ” mutta tavoitteeni on tehdä nykyinen perustyö niin hyvin, kuin mahdollista ja kehittyä siinä vielä paremmaksi – toisaalta katson eteen tulevia mahdollisuuksia avoimin mielin ja työuraa ollessa vielä vähintäänkin saman verran edessä kuin takana, toki uralla eteneminen on myös yksi tavoitteista.

Miten haluaisit työtäsi kehittää?

Mehiläisessä panostetaan jatkuvasti työn ja työkalujen sekä prosessien kehittämiseen, ja kehittymis-, sekä kouluttautumismahdollisuudet työssä ovat hyvät; haluaisin kehittää edelleen työn kokonaishallintaan liittyviä sähköisiä työkaluja, sekä työterveyshoitajan työtä asiakkuuksien johtamisen saralla. Vaikka luonnollisesti jokainen ammattiryhmä tekee omaa varsinaista työtään ja itse substanssin ja hallinnollinen johtaminen on järjestetty organisaation toimesta, moniammatillisessa työssä työterveyshoitajalla on keskeinen rooli työn koordinoinnissa ja asiakkuuksien johtamisessa – toki asiakkuuksien koosta ja tiimien kokoonpanoista riippuen.

Mitä odotat työterveyshuollon tulevaisuudelta?

Työterveyshuollon tulevaisuudelta odotan jatkuvan kehittämisen ja kehittymisen jatkumista, sekä entistä parempaa yhteistyötä julkisen terveydenhuollon kanssa. Lisäksi monikanavaiset palvelut lisääntyvät, kuten kollegani aiemmissa jutuissa ovat tuoneetkin esiin; tästä tulevaisuudesta olen myös samaa mieltä. Ajattelen niin, että työterveyshuollon tulee jatkossa entistä enemmän olla läsnä työpaikoilla, keskeisenä osana työkyvyn ylläpidon ja edistämisen tukitoimia, sekä työn muokkausmahdollisuuksien arviointia. Lisääntyvä työhyvinvointipalveluihin panostaminen useissa yrityksissä tuo varmasti tarvetta tarjota myös uusia ratkaisuja asiakkaille; eikä tässä välttämättä enää KELA:n korvauskäytännöt ole keskeisin toimintaa ohjaava tekijä.

Mikäli toimit liitossamme luottamustoimessa, kerro siitä

Toimin STTHL Työterveyshoitajat Saimaan paikallisosaston sihteerinä. Osastommehan muodostui tämän vuoden alussa aiempien Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon osastojen yhdistyessä. Olen liiton toiminnassa mukana, koska työterveyshoitajana katsoin sen edustavan parhaiten omaa ammattikuntaani eri sektoreilla. Olen monessa mukana oleva aktiivitoimija, joten sinällään yhdistyskenttä on tuttua ja haluan olla vaikuttamassa myös työterveyshoitajan työn kehittämiseen ja yhteiseen keskusteluun tätäkin kautta.

Vapaa sana

Edelleen jopa sosiaali- ja terveysalalla, sekä työpaikoillakin törmää siihen, että työterveyshoitajan työ mielletään terveystarkastuksiksi, sairasvastaanotoiksi ja joskus silloin tällöin työpaikkakäyntejä sisältäväksi työksi. Nämä elementit eivät tietenkään mihinkään työstä häviä, vaikka muotoaan muuttaisivatkin ja kehittyisivät, mutta toivoisin, että meidän jokaisen vallassa ja tehtävänä olisi tuoda myös muut työmme elementit ja nykyajan monipuolisen sisällön esiin.