Minun työni - Tutustu työterveyshoitaja Reettaan ja hänen työhönsä

6.8.2019

Minun työni -juttusarjassa tutustutaan työterveyshoitajiin ja heidän työhönsä. Esittelyssä on Terveystalon Turun Aninkaisten yksikössä työskentelevä Reetta Osara.

Miten sinusta tuli työterveyshoitaja?

Hain aikoinani Turun Ammattikorkeakouluun opiskelemaan terveydenhoitajaksi, jotta voisin tulevaisuudessa toimia terveydenhuollon opettajana. Opettajuushaaveet karisivat aika pian, kun huomasin, että hoitajan työ on minun juttuni. Valmistuin vuonna 1999 ja toimin muutaman vuoden terveydenhoitajan eri tehtävissä.

Vuosi 2003 oli merkittävä, koska pääsin silloin Medivire Työterveyspalveluihin töihin. Hakeuduin jo seuraavana vuonna työterveyshoitajan täydennyskoulutukseen, koska työ tuntui mielenkiintoiselta.

Kerro lyhyesti jotain itsestäsi

Asun Kaarinan Piikkiössä. Täytän tänä vuonna 42 vuotta. Minulla on kaksi ihanaa lasta ja elämääni komistuttaa tamperelainen miesystävä, jonka lasten elämässä saan myös olla mukana. Tanssi on rakkain harrastukseni, ja olen ollut yli 20 vuotta mukana tanssiryhmä Neferissä.

Missä työskentelet ja mitä työhösi kuuluu?

Terveystalo osti Medivire Työterveyspalvelut vuonna 2007. Työskentelen Terveystalon Turun Aninkaisten yksikössä. Käytännössä olen työskennellyt samalla työnantajalla jo yli 15 vuotta. Toimin myös ensiavun ja terveystiedon kouluttajana.

Hoidan työssäni mm. merimiehiä, autonkuljettajia, insinöörejä, suunnittelijoita ja rakennusmiehiä. Varustamoita olen hoitanut vuodesta 2010. Merityö on haastavaa työtä, kuormittavissa olosuhteissa. Tästä syystä ennaltaehkäisyn merkitys työterveyshuollossa korostuu. Sairaudet on saatava hoidettua mahdollisimman nopeasti, koska merillä on oltava täysin työkykyinen.

Mikä työssäsi on parasta? Mitä haasteita koet työssäsi olevan?

Rakastan työtäni. Parhaita asioita työssäni on sen monipuolisuus. Olen iloinen, että saan hoitaa useita sellaisia asiakasyrityksiä, jotka todella välittävät työntekijöiden hyvinvoinnista. Minulla on ihanat asiakkaat.

Tämän työn suola ovat työpaikkaselvitykset. Olen saanut tehdä useita työpaikkaselvityksiä myös ulkomailla, koska kaikki hoitamani laivat eivät tule Suomeen. Esim. Belgian, Englannin, Espanjan, Saksan ja Ranskan satamat ovat tulleet tutuiksi.

Tammikuussa tein kahden laivan työpaikkaselvitykset Karibialla, mikä on yksi urani mieleenpainuvimpia kokemuksia. Työterveyshoitajan tulee tuntea asiakkaidensa työolosuhteet. Karibian kuumuus ja kosteus oli hyvä tuntea itse, jotta osaan paremmin arvioida työn kuormittavuutta. Pitkät lentomatkat työvuorojen välissä (6vk työssä, 6 vk vapaalla) ja aikaero kuormittavat myös merimiehiä.

Olemme lääkärin kanssa halunneet tuoda laivojen työpaikkaselvitykseen mukaan hiukan extraa ja tavoitteena on aina ehtiä samalla laivakäynnillä harjoittelemaan koko miehistön kanssa peruselvytystä ja defibrillaattorin käyttöä. Voitte kuvitella, että Karibialla näissä harjoituksissa hiki virtasi! Palaute harjoituksista on ollut aina hyvin positiivinen. Merellä ammattiapu ei ole koskaan kovin lähellä, joten ensiaputaitojen merkitys korostuu. 

Toinen mieleenpainuva laivakokemus on Biskajanlahdelta. Saimme olla laivan mukana Espanjasta Belgiaan ja siinä vaiheessa, kun aluksen päällikkö alkoi köyttää laivan raskaita neuvotteluhuoneen tuoleja kiinni pöytään, tiesin, että kohta keinutaan! Rahtilaiva rullaa melkoisesti jo 7 metrisissä aalloissa ja vajaa vuorokausi kului punkassa maatessa, kun ylös ei voinut pahoinvoinnin vuoksi nousta. Onneksi heti Biskajanlahden yli päästyämme keinunta loppui ja saimme tehtyä työpaikkaselvityksen hyvin loppuun. Merimatka kesti kaikkiaan 2,5 vuorokautta.  

Olen onnellinen siitä, että minulla on tukenani osaavat työterveyslääkärit, työfysioterapeutit ja työterveyspsykologit. Työyhteisömme on voimaannuttava ja esimies kannustava. Haluan antaa erityiskiitoksen työterveyshuollon erikoislääkäri Lassi Pakkalalle, jonka kanssa olen tehnyt kaikki ulkomaille suuntautuvat työpaikkaselvitykset. Tiimityössä on voimaa.

Työssäni näen haasteena ajoittaisen kiireen ja toisinaan riittämättömyyden tunteen erilaisten vaatimusten edessä. Joskus on turhauttavaa, kun jotkut asiakasyritykset eivät halua tehdä hyvää työterveyshuoltoyhteistyötä ja esim. tarpeelliset toimet työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi nähdään vain kulueränä. Todellisuudessahan investointi ennaltaehkäisevään työterveystyöhön on osoitus siitä, että yritys panostaa työntekijöidensä työhyvinvointiin ja haluaa pitää työntekijän työkykyisenä ja terveenä mahdollisemman pitkään.

Mistä haaveilet työurallasi?

Opiskelen tällä hetkellä työn ohessa Turun Ammattikorkeakoulussa seksologian perusopintoja ja valmistun seksuaalineuvojaksi vuoden vaihteessa. Tämä on yhden haaveeni toteutuminen.

Miten haluaisit työtäsi kehittää?

Teen opintoihin liittyvän kehittämistehtävän aiheesta ”seksuaaliterveyden huomioiminen työterveyshuollossa”. Hyvä seksuaaliterveys on merkityksellinen jokaiselle ihmiselle. Toivon, että seksuaaliterveys huomioidaan jatkossa entistä paremmin. Tästä asiasta pidän keskustelua yllä myös työpaikan kahvipöydässä.

Työterveyshuolto ja erityisesti työterveyshoitajan vastaanotto on monelle se matalan kynnyksen paikka, johon on helppo tulla niin pienten kuin isompienkin asioiden kanssa. Ja kaikkihan me tiedämme että, jos asiat ovat kotona kunnossa jaksaa työssäkin paljon paremmin.

Olen ylpeä oman yksikköni toimintatavasta merimiesten työterveyshuoltotoiminnan toteuttamisen suhteen ja haluan kehittää merimiesten työterveyshuoltoa jatkossakin. Haluan pysyä ajan tasalla merityöhön vaikuttavista tekijöistä myös muuten kuin puhtaasti työterveyshuollon näkökulmasta. Merimiesten arkeen vaikuttavat esim. nykyiset ympäristövaatimukset.

Maarianhaminassa järjestetään vuosittain kansainvälinen Maritime Day –tapahtuma, joka on hyvä tilaisuus verkostoitua ja oppia uutta.

Mitä odotat työterveyshuollon tulevaisuudelta?

Perustyöhön en odota kovinkaan suuria muutoksia, mutta toki toivon, että työhyvinvointiin panostamista tullaan arvostamaan myös kelakorvauksia jaettaessa. Perinteisen vastaanottotoiminnan rinnalla on nykyään chat-palvelut ja jatkossa työterveyshoitajan kanssa voi keskustella videon välityksellä. Itse otan etävastaanottovälineet haltuun heti kun mahdollista. Videovastaanottoa voisi hyödyntää esim. neuvontatyössä.

Vapaa sana

Oma tavoitteeni jokaisessa asiakaskontaktissa on saada asiakas hymyilemään ja lähtemään hiukan paremmalla mielellä vastaanotolta pois, kuin mitä oli sinne tullessa. Koen onnistuneeni työssäni, jos asiakas kokee tulleensa aidosti kuulluksi.

Reetan Englannin Tillburyn satamassa 2015 ottama kuva