Suomen Työterveyshoitajaliitto ry esittää terveydenhoitajatutkinnon muuttamista ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi

14.3.2019

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi lausuntoja tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen laajentamista valmistelleen työryhmän esityksistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 1.3.2018 työryhmän valmistelemaan ja koordinoimaan Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen laajentamista. Työryhmän tehtävänä oli tarkentaa tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä annetussa laissa (93/2017) ja sen perusteluissa määriteltyjä kriteereitä viitekehykseen sijoitettaville osaamiskokonaisuuksille; kartoittaa eri hallinnonalojen laajat osaamiskokonaisuudet, joiden hallinnonala katsoo täyttävän työryhmän määrittelemät kriteerit; tehdä ehdotus osaamiskokonaisuuksien sijoittamiseksi tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen tasoille ja perustella sijoittelu sekä tehdä ehdotus tarvittavista säädösmuutoksista.

STTHL:n lausunto

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry kannattaa terveydenhoitajatutkinnon muuttamista ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. Terveydenhoitajatutkintoon pohjautuva työterveyshoitajan työ on laaja-alaista asiantuntijatyötä, jonka vaatimustaso kasvaa jatkuvasti. Työelämän muutokset, asiakkaiden moniongelmaisuus, digitalisaatio, älyteknologian kehittyminen, globalisaatio sekä koordinointivastuu ja monitieteinen työterveysyhteistyö edellyttävät koulutustason nostoa. Terveydenhoitajatutkinnon uudistaminen on perusteltua. Esitämme työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen siirtämistä osaksi ylempää AMK-tutkintoa tai yliopiston tiedekuntaa kuten muualla Euroopassa.

Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen tavoitteeksi on asetettu tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden lisääminen. Tavoitteena on tämän lisäksi parantaa koulutus- ja tutkintojärjestelmän toimivuutta ja selkeyttä kuvaamalla suomalaiset tutkinnot, oppimäärät ja muut osaamiskokonaisuudet yhdenmukaisella, ymmärrettävällä ja vertailukelpoisella tavalla. Tavoitteena on myös lisätä Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmän tunnettuutta ja helpottaa siten kansainvälistä liikkuvuutta Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen sekä edistää koulutusyhteistyön ja koulutusviennin mahdollisuuksia. Nämä tavoitteet ovat Suomen Työterveyshoitajaliiton mielestä erittäin ansiokkaita suomalaisen osaamisjärjestelmän kehittämisessä ja suomalaisen koulutuksen kansainvälisen tunnettavuuden lisäämisessä.

Elinikäisen oppimisen näkökulmasta on tärkeää voida täydentää tai laajentaa sujuvasti sekä kustannustehokkaasti osaamista, työelämäntarpeisiin työuran aikana. Viitekehyksen laajentamisen tavoitteena on helpottaa koulutus- ja tutkintojärjestelmässä liikkumista määrittelemällä muiden viitekehykseen sijoitettavaksi esitettyjen osaamiskokonaisuuksien suhteet suhteessa viitekehykseen aiemmin sijoitettuihin tutkintoihin ja oppimääriin. Viitekehyksen laajentamisen tavoitteena on myös kiinnittää edelleen huomiota tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien edellyttämään osaamiseen ja auttaa eri tahoja niiden kehittäessä opetussuunnitelmiaan sekä koulutus- tai opetusohjelmiaan osaamistavoitteita ja oppimistuloksia korostavaan suuntaan.

Oppiminen tulisi voida rakentaa aiemman opitun varaan. Viitekehyksen laajentamisen tavoitteena on lisäksi tehostaa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista viitekehyksen sisällä liikuttaessa ja tukea näin elinikäistä oppimista ja sujuvoittaa yksilön opintopolkua. Nämä ovat tavoitteita, joihin Suomen Työterveyshoitajaliitto suhtautuu erittäin myönteisen kannustavasti.

Työterveyshoitajien koulutuksen kehittämiseen liittyvät asiat ovat sijoittuneet vaikeaselkoisesti Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Sosiaali – ja terveysministeriön välimaastoon, jossa kokonaisuus on ollut vaikeasti hallinnoitavissa. Tämän samaan vaikeasti lähestyttävään alueeseen sijoittuvat työterveyshuollon asiantuntijoiden, kuten työterveyspsykologin sekä työterveysfysioterapeutin koulutukset. Näissä nimekkeissä peruskoulutusvaatimus on ammattikorkeakoulututkinto (Taso 7) ja lainsäädännön edellyttämä pätevöitymiskoulutus, tulee hankkia kahden vuoden sisällä tehtävissä aloittamisesta, jotta voi toimia työterveyshuollossa, ja että tuotetut palvelut ovat työnantajan järjestäminä Kela-korvattavia. Työterveyshuollon pätevöittävät koulutukset (15 op) ovat työterveyshuoltolain (1383/2001) ja valtioneuvoston asetuksen (708/2013) tarkoittamaa täydennyskoulutusta, jonka työntekijät ovat velvoitettuja hankkimaan voidakseen toimia työterveyshuollossa.

Suomen Työterveyshoitajaliiton mielestä työterveyshuollon pätevöittävä koulutus tulisi sitoa tutkintojärjestelmän viitekehykseen ja osaksi, siten, että korkeakoulututkinnon osana voidaan saada työterveyshuollon pätevyys ja nämä kustannukset ovat osa koulutusta. Nyt käytäntö on se, että työantajat maksavat koulutuksen kustannuksia vain osittain; koulutuksen hintaa, koulutukseen käytettävää aikaa ei kaikille, yhdenvertaisesti korvata työnantajien toimesta tällä hetkellä. Työterveyshuolto on kansallinen palvelujärjestelmä, joka huolehtii työikäisen väestön terveydenhuollosta. Pääpaino on ehkäisevässä ja työkykyä tukevassa toiminnassa. Työterveyshuolto hoitaa merkittävässä määrin työikäisten terveydenhuollon, niin ennaltaehkäisyn kuin hoidon tällä hetkellä. Työterveyshuollon piiriin kuuluu 92 % Suomen palkansaajista ja työterveyshuolto tuottaa palveluja, joiden resursointi julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintana on kustannusten ja voimavarojen näkökulmasta mahdotonta siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa julkisen järjestelmän varaan.