Työterveyshoitajaliiton viestit päättäjille

21.1.2019

Työkykyinen Suomi 2025 – kilpailukykyä ja kestävää kehitystä tukemassa. Liittona olemme sitoutuneet työkykyä tukevaan yhteiskuntakehitykseen Työterveys2025 linjausten mukaisesti. Parempaan työtulevaisuuteen tähtäävät vaikuttamisteemamme ovat Työkyky ja Osallistuminen sekä Osaaminen ja Yhdenvertaisuus.

Työkyky ja Osallistuminen

Suomalaisen työväestön työkyky perustuu työhön osallistumiseen. Terveydentila, sairaus tai vamma voi asettaa haasteita työntekijän työuralla. Missiomme työterveyshoitajina on asiakasta motivoiva ja kuntouttava työote, jotta asiakkaan tarvitsema oikea-aikainen työkyvyn tuki, kuntoutuspolku tai uusi työura löytyy.

Kuntoutusyhteistyön tulisi olla saumaton osa työpaikan kanssa tehtävää työterveysyhteistyötä. Työterveyshuollon integraatio sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään on käynnistynyt TYÖKE – hankkeessa (Työikäisten palveluiden kehittäminen sotessa), jossa hoitopolkuja on rakennettu järjestelmään. Lisäksi osatyökykyisten työkyvyn tuen hyviä käytäntöjä on tärkeää vakiinnuttaa.  Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ammattilaisten on osattava konsultoida työterveyden ammattilaisia.

Työterveyshuolto on moniammatillista yhteistyötä, joka ei käytännössä kuitenkaan aina toteudu. Kelan tilastot ovat jo monen vuoden ajan osoittaneet, että työterveyshoitajat kantavat liian suuren vastuun työpaikkaselvitystoiminnasta.  Kantamme on, että työpaikkaselvitysten osalta työterveyshuoltolakiin tulisi linjata, että työterveyslääkäri osallistuu työpaikkaselvitykseen, kun kyseessä on työlääketieteellistä arviointia edellyttävä selvitys.

Visiomme on, että kaikki työikäiset kuuluvat työterveyshuollon piiriin, ja kaikilla työntekijöillä on työterveyshuoltopalvelut käytettävissä. Myös työttömät työnhakijat ja työuralle pyrkivät opiskelijat hyötyvät työterveyshuollon ohjauksesta ja neuvonnasta sekä työkykyä kartoittavista palveluista. Pientyöpaikat ovat työterveyshoitajan ydinasiakaskuntaa. Työterveyshoitajan rooli on koordinoida työterveysyhteistyötä ja työntekijän työkykyä – hoitoa ja kuntoutusta.

Toimenpiteet

  • Luodaan valtakunnalliset indikaattorit työterveyshuollon laadun arviointiin.
  • Varmistetaan riittävät resurssit työntekijöiden työkyvyn tukemiseksi.
  • Määritellään työikäisten hoitopolut valtakunnallisesti.
  • Velvoitetaan työterveyslääkärit osallistumaan altisteisten työpaikkojen työpaikkaselvitykseen.
  • Säilytetään työterveyshuollon ammattihenkilöinä työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri.  

Osaaminen ja Yhdenvertaisuus

Työterveyshuollon kattavuusvajeen (8 %) kuromiseksi alalle tarvitaan lisää työterveyshoitajia. Työterveyshuollon ammattiryhmien koulutustarve tulee selvittää valtakunnallisesti, alueuudistus huomioiden. Työterveyshoitajat ovat avaintoimijoita työnantajan järjestämien työterveyspalveluiden toteuttamisessa ja koordinoinnissa. Nykyinen koulutustarjonta ei vastaa tätä tarvetta määrällisesti ja työterveyshoitajista on jo pulaa.

Liittona esitämme, että työterveyshuollon koulutusstrategia laadittaisiin turvaamaan riittävä osaaminen maassamme. Työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen rahoitus tulee ratkaista kaikkien ammattiryhmien osalta. Työterveyshuollosta tulisi muodostaa oma koulutusalansa, jota kaikki ammattiryhmät voivat tulevaisuudessa jatko-opiskella. Asiakkaan tulee voida tulevaisuudessa selvittää työterveyden ammattilaisten pätevyys rekisteristä.

Liitto kannattaa terveydenhoitajatutkinnon muuttamista ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. Terveydenhoitajatutkintoon pohjautuva työterveyshoitajan työ on laaja-alaista asiantuntijatyötä, jonka vaatimustaso kasvaa jatkuvasti. Työelämän muutokset, asiakkaiden moniongelmaisuus, digitalisaatio, älyteknologian kehittyminen, globalisaatio sekä koordinointivastuu ja monitieteinen työterveysyhteistyö edellyttävät koulutustason nostoa. Terveydenhoitajatutkinnon uudistaminen on perusteltua. Esitämme työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen siirtämistä osaksi ylempää AMK-tutkintoa tai yliopiston tiedekuntaa kuten muualla Euroopassa.

Naisvaltaisilla korkeasti koulutetuilla aloilla on edelleen pienemmät palkat kuin miesvaltaisilla vähemmän koulutetuilla aloilla. Suomalaisen työelämän tasa-arvon ja hoitoalan työtehtävien vetovoimaisuuden parantamiseksi tarvitaan palkkatason selkeää korjaamista. Koulutustason muutos auttaa palkkaepätasa-arvon korjaamisessa.

Toimenpiteet

  • Siirretään työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen kustannukset yhteiskunnan maksettavaksi.
  • Turvataan riittävä määrä työterveyshuollon pätevöittävää koulutusta.
  • Muutetaan työterveyshuollon pätevöittävä koulutus osaksi ylempää korkeakoulututkintoa.
  • Korjataan työterveyshoitajien palkkataso.
  • Tuetaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista uudistamalla perhevapaajärjestelmä.

ESITE avautuu klikkaamalla esitteen kansikuvaa.

Lisätietoja:

Pilvi Österman, Puheenjohtaja
+358 40 761 7152, pilvi.osterman@stthl.fi

Eve Becker, Järjestöpäällikkö
+358 40 761 7231, eve.becker@stthl.fi