Työterveyshoitajia kuormittaa työn määrä ja työn sisältö (Tutkimustiivistelmä)

12.5.2020

Tuoreessa Työterveyslaitoksen tutkimuksessa selvitettiin työterveyshoitajien kuormitusta liittyen työn määrään ja työn sisältöön.

Tutkimus perustuu Työterveyshoitajaliiton 2019 jäsenkyselyyn, josta analysoitiin tulokset niistä jäsenistä, jotka ilmoittivat tehtävänimikkeekseen työterveyshoitaja. Tulosten mukaan jäsenkyselyyn vastasi 285 työterveyshoitajaa, joista kahdella kolmasosalla oli työpaikka yksityissektorilla, ja yhtä suurella osalla oli työkokemusta yli 10 vuotta. Vastaajilla oli useimmiten asiakasorganisaatioita alle 100 ja henkilöasiakkaita alle 1200.

Tuloksista selvisi, että lähes puolet työterveyshoitajista koki olevansa kuormittunut työn määrän vuoksi ainakin jonkin verran ja noin kolmannes paljon tai liikaa. Kun kokemusta kuormittumisesta verrattiin asiakasmääriin, huomattiin, että ne työterveyshoitajat, jolla oli työnantaja-asiakkaita yli 100 tai työntekijäasiakasta yli 1200 kokivat muita useammin kuormittuvansa työn määrän vuoksi. Tuloksista selvisi myös, että ne työterveyshoitajat, jotka ilmoittivat tekevänsä ns. harmaata ylityötä (työtä joka ei kirjaudu työtunneiksi ja jota ei korvata vapaa-aikana tai rahana), olivat muita useimmin kuormittuneita työn määrän vuoksi.

Jäsenkyselyllä selvitettiin myös kokemusta kuormittumisesta työn sisällön vuoksi. Tulosten mukaan selkeästi yli puolet työterveyshoitajista koki työn sisällön kuormittavan heitä. Työterveyshoitajia pyydettiin myös yksilöimään, mikä erityisesti heitä työn sisällössä kuormittaa. Yleisimmin syiksi mainittiin jatkuva uuden oppiminen ja muutokset työssä, vaativat asiakkaat sekä taloudellinen paine.

Jäsenkyselyssä pyydettiin työterveyshoitajia kertomaan myös viimeksi saamansa kokonaispalkan suuruuden. Tulosten mukaan keskipalkka työterveyshoitajilla oli 2900 euroa ja mediaanipalkka 2969 euroa (vaihteluväli 2300-4600 euroa). Tutkimuksessa kokonaispalkkoja vertailtiin yksityisen ja julkisen sektorin välillä (kuvio 1). Selvisi, että yksityisen sektorin työterveyshoitajista palkka oli tutkimukseen vastanneiden keskipalkkaa korkeampi yli puolella, kun taas julkisen sektorin työterveyshoitajilla näin oli vain hieman yli kolmanneksella.


Kuvio 1. Työterveyshoitajien ilmoittamat kokonaispalkat 2019 julkisella ja yksityisellä sektorilla

Liiallinen työn määrä on yksi tärkeimmistä työhyvinvoinnin tekijöistä, mikä saattaa heikentää työn suoritusta mm. epäselvien ohjeiden ja epärealististen määräaikojen takia. Hyvien palvelujen tarjoaminen asiakkaille on yhteistyötä kaikkien työterveyshuollon asiakasvastuullisessa tiimissä olevien ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden kesken. Tämä vaatii kaikilta avoimuutta ja ymmärrystä panoksesta, jonka jokainen voi tiimilleen antaa yhteisiä asiakkaita palvellessaan.

Työterveyshoitajia kuormitti vaativat asiakkaat. Vaikka ”asiakas on aina oikeassa”, ei häntä ole aina helppo palvella. Koska tällaiset tilanteet ovat usein väistämättömiä, on tärkeää, että työterveyshoitajat osaavat ratkaista mm. erilaisia asiakaskonflikteja. Työterveyshoitajien lakisääteiseen täydennyskoulutukseen olisikin hyvä sisällyttää vaativan asiakastyön koulutusta. Myös taloudellinen paine kuormitti työterveyshoitajia. On todettu, että taloudellisen tavoitteen saavuttaminen, kuten tulostavoitteeseen pääsy, voi myös lisätä työtyytyväisyyttä. Se ei saa kuitenkaan tapahtua ylikuormittumisen kustannuksella.

Työterveyshoitajista suurin osa on naisia. Naisvaltaisilla aloilla, kuten juuri terveydenhuoltoalalla, palkat ovat yleensä alhaisemmat kuin muilla aloilla. Tilastojen mukaan Suomessa vuonna 2015 kaikkien kokopäiväisten palkansaajien keskimääräinen kuukausipalkka oli 3386 euroa (naisilla 3107 euroa ja miehillä 3661 euroa kuukaudessa). Tämän tutkimuksen tuloksista selvisi, että hyvin monella työterveyshoitajalla kokonaispalkka on alle suomalaisen keskimääräisen kuukausipalkan.

Suomen työterveyshuollon toimintaympäristö muuttuu ja tarjoajien määrä supistuu, koska kunnallisia työterveyshuollon tarjoajia ostetaan ja suuret yksityiset terveydenhuoltoyritykset ottavat alan haltuun. Tämä tutkimus osoitti, että yksityisen sektorin työterveyshoitajat näyttävät olevan eniten kuormittuneita työn sisällön suhteen verrattuna julkisen sektorin työterveyshoitajiin. Yksityisen sektorin työterveyshoitajat näyttävät tekevän myös enemmän työtä, jota ei kirjata viralliseksi työajaksi ja jota ei korvata vapaa-aikana tai rahalla. Heillä näyttää olevan myös enemmän asiakkaita vastuulla verrattuna julkisen sektorin kollegoihinsa.

Tutkimus toi esiin tekijöitä, joihin voidaan puuttua työterveyshoitajien työhyvinvoinnin parantamiseksi. On tärkeää, että työnantajat kiinnittävät huomiota työterveyshoitajien työoloihin. On myös tärkeää, että työterveyshoitajien kuormittumista seurataan säännöllisesti työterveysalan yksityistymisen vuoksi. Työhön liittyvä ylikuormitus voi nimittäin haitata työterveyshoitajia tekemästä työtä tehokkaasti ja laadukkaasti.

Tutkimustiivistelmän kirjoitti Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö, TtT Sari Nissinen

Lähde: Nissinen S, Leino T, Österman P, Lappalainen K. 2020. Workload in Occupational Health Nursing: A study among Occupational Health Nurses in Finland, International Journal of Occupational Health and Public Health Nursing, 2020;6(2):1-18.